tiistaina, tammikuuta 31

Hän on hemmoteltu, iloinen ja terävä; näyttelijä. Mutta hän on kärsinyt. Elokuvateollisuus halusi päästä eroon hänestä; sotateollisuus halusi hänet. Maailma haluaa olla se mikä on, pienille heikkouksilleen se sanoo raukeasti kyllä. Kuumuus ja kosteus tuhoaa tämän kaiken. Enää hän ei kyennyt tavoittamaan harhaa siitä että olisi vanha. Anna anteeksi se mitä sinulla ei ole. On jotakin hyvin huvittavaa siinä, kuinka tuntee kurkkuunsa takertuneen jotakin. Se ei ole mitään muuta kuin hermotesti; melankolinen tietämys. Kuka olisi ajatellut sitä. Kun öljy valuu pitkin kalloani olkoon Jumala minulle armollinen, koska minä olen. Petersen ei koskaan ymmärtäisi noita sanoja. Piiska on ainoa mitä Petersen voi koskaan ymmärtää. Ja piiska silloin kun se on hänen pienen vaimonsa kädessä. Kaikki oli alussa niin hyvin, tätä ei voi kutsua miksikään parantavaksi kylvyksi. Ihmisessä on aina liikaa verta. Laskeutuminen Helvettiin. Taistelu Paholaista vastaan. Eikö onnellisin ole se, joka kykenee ymppäämään yhteen oman kuolemansa ja syntymänsä. Elämä antaa muodon, kuolema antaa liikkeen.

sunnuntaina, tammikuuta 29

Lähden alumiininäyttelyyn
Sydänsuihkukone
Luutuli
Se huvittaa minua, niin kuin pää joka katkaisee itsensä
Kaiken vaarallisen ja luotaantyöntävän iloisuus
Näen kaiken sumusta heijastuneena
Pese tällä pihka silmistäsi
Hänen merkkinään on sateenpitävä takki ja hyvät kengät
Alassuiset epäilijät

perjantaina, tammikuuta 27

Tässä ei ole julmuutta sen enempää kuin hiilipaperissa. Nämä ovat tuhmia kieliä. Hän oli tuhkanvärinen ja hänen hiuksensa olivat tuhkanväriset ja hänen kulmakarvansa olivat tuhkanväriset ja hänen partansa ja viiksensä olivat tuhkanväriset. Hän ajatteli olevansa tuona päivänä vapaa kuin karhu, joka on saanut kiinni lohen ja syö sitä kivien päällä maaten. Oliko Nietzsche ollut puhunut tästä? Sellaista ei koskaan tapahtuisi. Sinä päivänä kun hän olisi vapaa ei hän olisi enää yhteydessä tähän kaikkeen. Toisekseen; hän istui osittain kalustetussa asunnossa "varhaisen" empirepöydän ääressä. Sellainen elämämme on. Hän olisi ollut hyvin kiitollinen edes hetken kestävästä rauhasta. Voit nähdä lyöväsi itseäsi. Ainoa ihminen joka on lähellä minua. Hän ajoi haaksirikkoutui minun luokseni. Olisiko se kaksipäinen vasikka tai jokin muu epäihme? Mutta meidän toivommehan on jo vanha, kohta kuollut ja sitten uudelleen syntyvä. Hän kykeni ajattelemaan tätä kaikkea vain yöllä ja aamulla hän oli unohtanut kaiken. Elämä goetheaanisesti nähtynä on vain meidän perinteemme. Kemiantehdasta on yhtä vaikea siirtää kuin tätä kaikkea. Hän sanoi etelä mutta tarkoitti ilmiselvästi Kaliforniaa. Ei ollut selvää mitä hän ajatteli siellä tehdä. Jumala yksin tietää liekö tuo nuori mies syytön. Sodan ja ruokahalunsa takaisin saamisen uhka. He olivat alkaneet kuiskailla. Se oli kiihottavaa. Olkoon kylvyt hyväksi sinulle oi mahtikupeinen härkä
Älä käyttäydy niin kuin lumihutaleet
Hän on kasvanut hiukan ja näyttää kalpealta
Koirien joukossa
Missä saukko syö kalan
Kuka paskantaa vuoria

torstaina, tammikuuta 26

Korvani ovat hienosti leikatut
Roiston hipaisu
Kierrämme ympyrää ja meistä tulee laihoja
Ota tästä aivoni ja lämmitä niitä
Olen vapautunut hyönteisistä tai ne minusta
Typerys heidän ympärillään

keskiviikkona, tammikuuta 25

Kirvesmiehen kompassi
Jumalan nenäliina
Liukene jos kerran haluat
Enhän minä ole koskaan ollut kaukana rajasta
Pieni mies rukoilee
Syö juuresi
Samassa ammeessa ei voi kylpeä kahta kertaa
Sillä nuoruuden tulo
ja mitä voimakkain valo
vielä olivat edessäpäin

perjantaina, tammikuuta 20

Tästä turvaksi ja voimaksi
Lehmällä on saaressa unikäärme

keskiviikkona, tammikuuta 18

Aivan kuin heidän sydämensä olisi polvissa. Tarvitsivatko heidän luunsa todella tämän oppitunnin. Onko mahdollista puhua hänelle? Mutta hän ei huomaa sitä laisinkaan, hän kuuli tämän korvissaan isosiskonsa lausumana. Petersen on ensisijaisesti petturi ja vasta toissijaisesti pelokas. Hänellä on oma exegeesinsä, oma doktriininsa. Hän ei ole tuttu enkeleiden kanssa. Laskeutuminen Helvettiin. Se tunkeutuu hermoihisi, lihaksiisi ja vereen ja saa sinut mukaansa. Hän tarkasteli jälkiä. Hän ajatteli, että taittelemalla tämä kaiken tuhatkerroin voisi löytyä vastaus. Samaan aikaan täällä. Ei ole olemassa päivää joka ei olisi minun päiväni. Hän ei uskonut ihmisiin, jotka sanoivat kaiken olevan ohi. Hän oli ottanut osaa taisteluihin Kapkaupungissa. Hänen veljensä puolestaan oli jotakin muuta. Mitä romahtaminen tarkoittaa? Hän ei kai enää tiennyt, minkä vuoksi ja kenelle. Ihmiset sanovat tänä päivänä niin yllättäviä asioita, vaikka eivät ne kaikki olekaan masentavia. Ei kukaan ruoki Jumalaa. Ihminen haluaa vain tehdä itsestään hyödyllisen. Tämäkään ei ole mitään muuta. Hän ajatteli usein metsiä. On hyödyllistä luottaa siihen, että kaikki jatkuu. Senkin jälkeen kun kaikki on lopussa. Ja tärkeintä, kaikkein tärkeintä, ehdottoman tärkeää, on olla huijaamatta itseään. Hän sanoi itselleen sen, mitä korvalääkäri sanoo vanhuksille: sinusta tulee kuuro mutta et sinä itse sitä huomaa. Sen täytyy tuntua hyvältä; mutta siinä kaikki. Hän katseli lammikoiden heijastuksia ja ajatteli, että ei ole kuullut itsestään pitkään aikaan. Tavalliset vatsavaivat, alakuloisuus ja alhainen verenpaine. Hän oli parantumassa, mutta tuskin sitäkään huomaisi itse. Verinen metodi. Kylmyys ja etäisyys ovat toimiva temppu, kunhan vain siihen yhdistyy tietty keveys, rauhallinen onnellisuus. Ajattelin näkeväni sinut ja kuulevani puheesi, ja ajattelin että sanon sinulle nämä sanat. Haluan sanoa sinulle nämä sanat. Surullisuus ja inho. Hänen sydämensä ei ollut enää sama vanha sydän, eikä hänen päänsä sama vanha pää. Se ei johtunut raudanpuutteesta. Hän ei ollut samalla tapaa janoinen kuin aikaisemmin, hänellä ei ollut nälkä, hän ei nukkunut kunnolla. Kaikki toistui joka kerta samalla tavoin ja hän ajatteli, että aina oli kysymys viimeisestä koettelemuksesta. Mitä Petersen ymmärtäisi siitä? Ainoa mitä hän ymmärsi oli piiska. Aivan kuten ärsyyntyminen voi aikaansaada onnentunteen. Kunnian vuoksi meidän täytyy jatkaa, mutta ei meidän oman kunniamme. Oli vaikea kuvitella, että tämä oli se paikka jossa hän joskus oli juonut viskiä ja soodaa. Se oli sama huone, mutta ilmasto oli toinen, ja paikka oli toinen. Laskeutumien Helvettiin. Hän ei tuntenut halua. Tuuliset korkeudet. Auto pysähtyy tyhjään. Puhdas kivi ja sen fantastiset muodot. Hän odotti kärsivällisesti sitä, että hänen voimansa palaisivat. Mysteerinen itsensä palauttamisen aika. Se oli häpeällistä ja kivuliasta, mutta hän ymmärsi syyt siihen. Väsymyksen voisi estää yksinkertaisesti sillä, että menisi nukkumaan aikaisemmin. Koska sitä kuitenkin jossain määrin on sama ihminen, niin haluaa elää niin kuin neljäkymmentävuotiaanakin. Mutta ei ole sama. Vaikutelmasta vaikutukseen on kuitenkin niin pitkä matka. Nauttikaa hummereista molemmat koska ne eivät nauttineet teistä. Hän ajatteli kuinka niiden sakset heiluivat, kuinka vesi virtasi rauhallisesti niiden ympärillä ja kuinka kaikki päättyi

torstaina, tammikuuta 12

Pakkanen ja pimeä eivät ole meidän vihollisiamme
Se ei tarkoita että lähtisin, tai edes että ilmaisisin mitään vastalauseita. Ihminen epäilee aina. Mutta uskoo. Silloin kun aika tulee, en vastaa hänelle, hän sanoi. Olen miettinyt kaikkea sitä mikä voi mennä pieleen mutta en ole miettinyt sitä mitä teen sitten kun niin käy. Hän ei kyennyt takaamaan mitään. Jos minun kerran täytyy, hän oli sanonut. Tämä huolettomuus oli hänelle ominaista mutta hän kykeni myös kääntymään kantapäillään ja poistumaan huoneesta ja jättämään jälkeensä tyylikkyyden auran. Aivan kuin se olisi ollut varpunen, joka törmää auton ikkunaan. Jos kerran ajattelette niin, toverit, hän oli sanonut. Toisin sanoen se oli jonkinlaista rehellisyyttä. Toisinaan hän vitsaili samaan tapaan kuin joku poimii lautaselta leivänpalan haarukallaan. Sitä ei voinut kutsua komiikaksi mutta kun se yhtyi maailman kanssa syntyi jotakin jonka toiset tulkitsivat koomiseksi. Hän ei tarkoittanut sitä mutta se avasi silmät totuudelle. Hän tarkasteli jälkiä. Laservatupassin punainen viiva häiritsi hänen mieltään mutta hän ajatteli jotakin muuta. Tämä on etäinen, tavoittamaton ja kaunis paikka. En voi tehdä mitään suurta mutta aina on tehtävissä jotakin. Porschingenstrasse on yksi suuri allas, jossa mustekalat ja muut kalat ottavat mittaa toisistaan. Vuorilla kylmyys ei ole kylmyyttä vaan unohdusta. Tämä oli erään hänen lukemansa typerän erakkomunkin säe ja hän syytti vatupassin viivaa siitä, että se ylipäänsä tuli hänen mieleensä. Tämä on tavoittamaton, kaunis paikka ja täällä on tapettu ihminen. Täällä on vapautettu ihminen, hän ajatteli. Täällä on kapaloitu ihminen, täällä on lopetettu ihminen, täällä on kuopattu ihminen, täällä on siepattu ihminen, täällä on kaupattu ihminen. Täällä on vapautettu ihminen. Täällä on haukattu ihminen. Täällä on paukattu ihminen. Se ei näyttänyt pahalta. Samana iltana – tai seuraavana, hän ei kyennyt muistamaan – hän puhui Vikolle ja sen varassa, mitä Viko hänelle kertoi, tai oman vaikutelmansa varassa tai sen vuoksi koetti soittaa Huebnerille. Puhelin oli kuitenkin varattu ja hän ajatteli, että kenties se olikin tarkoitettu niin. Sen sijaan hän kirjasi ajatuksensa omaan muistikirjaansa, repäisi sivun irti ja työnsi farkkujensa vasempaan taskuun. Kuulustelija kuulustelee aina vain itseään. Ei tässä ole kysymys uskollisuudesta. Enkä usko, että tässä on kysymys minkäänlaisesta väliintulosta. Haluan etsiä syyn noille teoille ja sen vuoksi pysyttelen paikoillani kuin vanhus, joka ei jaksa nostaa keppiään maasta. Omatuntomme täytyy olla puhdas. Hän ei kyennyt suhtautumaan kaikkeen iloisesti niin kuin jotkut nuoremmat. Emmekö olekin tässä nähneet jotakin sellaista, joka muistuttaa parantumista. Mutta – sallin huomauttaa – ainoastaan muistuttaa. Juuri siinä kaiken ydin piileekin. Meidän on vain kudottava tiiviimpi verkko. Tämä kaikki on mustasukkaisuuden tummentamaa ja varjostamaa. Petersen. On vaikea nähdä, että tällaisessa systeemissä voisi tapahtua minkäänlaista parantumista. Kaikkialla on vain byrokraatteja, jotka nauttivat sadismista ja masokismista. Epäilemättä Petersenin vaimolla on buduaarin kaapissaan hyvä valikoima tuollaisia leikkikaluja. Vaalea, Peterseniä korkokenkiensä kanssa hiukan pidempi nainen, jolla on silmissään sumea ja julma katse. Meidän täytyy uskoa harmoniaan. Emme me voi muuta. Hänen ylpeytensä tulee ennen kaikkea vilpittömyydestä, vilpittömyydestä, joka yhdistyy levollisuuteen. En tiedä, mikä on vielä vastustettavampaa. Ihminen joka tulee ulos ja näyttää vanhentuneen kymmenen vuotta. He ovat kaikki valaistuneita. Ja juuri se kaikkein suurimman epäonnen aiheuttaakin

keskiviikkona, tammikuuta 11

Hän kertoi kaiken kaksi ja puolituntisessa puheessaan. Aivan kuin muutamia räjähdyksiä etäältä, tai sitten aivan läheltä hänen otsaansa. Mitkä hänen suunnitelmansa olivat lähitulevaisuutta varten? Ainainen väsymyksen uhka, päänsäryn uhka, epäilyksen, kivun ja heikkouden uhka oli tunkeutunut syvälle hänen ytimeensä; vastavoimaksi sille hän tunsi viehtymystä kuolemaa kohtaan, tuo taipumus oli sisäsyntyinen: kaikki hänen mielenkiintonsa oli aina suuntautunut kohti hajoamista ja tuhoa. Silti hän onnistui siinä mitä teki, kenties juuri siksi hän onnistui siinä mitä teki. Parasiitit. Jumalallinen hakkeroiminen. Käsi, ssydän, ilma. Toinen lause. Kaikki löytyy Helvetistä. Hellä, lämmin. Äärimmäinen, unohdettava käytös. Kärsinyt ja taistellut, ahdistettu. Moraalinen moukkamaisuus, äärimmäinen oman edun tavoittelu ja omahyväisyys. Tuhannet. Hän ajatteli kuitenkin säilyttävänsä sisällään sitä henkeä, joka hänelle on annettu. Hän ei vain halunnut neuvotella siitä kenenkään kanssa kuten ei kukaan. Siksi he joskus kuolevat ja siksi heidät joskus tapetaan. Hän halusi tarkastella kaikkea vilpittömämmin, myös menneisyyttä. Hän luki kirjeen, josta ei välittynyt anteeksianto vaan pelkkä ylimielisyys. Ylimielisyys tappoi hiiren. Ylimielisyys on kaikki se, mitä me etsimme, hän sanoi ja nuori etsivä katsoi häntä eikä hymyillyt. Hän hymyili. He eivät osaa muuta kuin matkia. Siksi he ovatkin ihmisiä. On tuhoisaa luulla, etteivät he olisi. Kykenemättömyys ymmärtää toisen ihmisen vilpittömyyttä synnyttää hirviöitä. He ajattelevat, että jokainen sekunti toisen ihmisen kanssa on taistelua, joka täytyy voittaa ja he voivat jatkaa sitä loputtomiin, kymmenen miljardia ihmistä mullan alle. Ei hän tiennyt voisiko mikään auttaa elämään mutta ainakin suunnata pois tuhosta. Mikä on impotenssin rytmi, oliko tässä jotakin. Tulee aika, jolloin... Takanamme on vaikeita päiviä, mutta nyt nuo kukkulat on ylitetty ja kuljemme kohti parempaa, yhdessä, jos tunnet kuten minä tunnen. Olen ystävällisten ihmisten seurassa ja vihdoin saan levätä täällä. Hän oli viimeisten päivien aikana kokenut esineiden maailman. Saippuavaahto oli kuivunut käsienpesualtaan reunoille ja muodostanut kuvioita. Kiinalainen puhui noiden kuvioiden typeryydestä. Hän ei nyökännyt eikä pudistanut päätään. Hänen sisällään heräsi halu käydä taidemuseossa, mutta hän ei tehnyt sitä. Aina intuitio ei ole oikeassa, kuten esimerkiksi usein yökerhossa käy. Ranskalaiset käyttäytyivät upeasti. He tuntuivat valehtelevan kaikessa mitä sanoivat, mutta heidän valheistaan tuli luottavainen olo. Heitä saattoi ymmärtää. Unohtumaton Amsterdam mustine taloineen. Hän oli edelleen syvällä sisuksissaan, mutta kenties tulevat kuukaudet toisivat siihen muutoksen. Hän kuvitteli muuttuvansa grogiksi ja että hän joisi itsensä. Kunnia ja saavutukset eivät saaneet häntä hämmentymään. Hän tiesi liikaa. Mikään ei ole tekniikkaa. Kaikki on tekniikkaa. Mikään ei ole taivas. Mikään ei ole maa. Se, että Petersen ei tee mitään. Se, että hänen partansa on vaalea. Se, että hän ei osaa ajatella ja on sen lisäksi äärettömän vallanhaluinen. Se, että hänen hiuksensakin ovat vaaleat ja että hän vieläpä värjää niitä peittääkseen harmaat hiukset. Kunnia ei tee meistä mitään. Yksilön maine ei tee meille mitään hyvää; ja se joudutaan kokemaan aina kivuliaasti. Se on kaikki, toivottavasti sanoin sen tässä niin, että kaikki ymmärtävät sen. Mutta en sano sitä kaikille. Sanon sen vain sinulle. Voit käyttää sitä miten haluat, hän sanoi. Voit puhua siitä toisille, minun kannaltani se on yhdentekevää. Minusta se ei ole väärin, ja toivon, että sinustakaan ei ole väärin se, mitä olen tehnyt
Ideat ja valkokastike

maanantaina, tammikuuta 9

Lunta satoi loputtomasti ja sen jälkeen satoi vettä, mikä saattoi tarkoittaa edistymistä. Olisimme voineet ymmärtää toisemme täysin väärin. Mutta vaikka kukaan ei tietäisi mitään, sellaisen voiman etsimisen tulisi olla ensisijainen päämäärämme. Kunnialla kukaan ei tee mitään, se on hyödyttömistä hyödyttömintä. Ja kivuliasta. Saat kertoa hänelle, että olen hänen puolellaan, puollan sitä mitä hän sanoo vaikka se olisi omalta kannaltani epäviisasta. Hän muisteli ankeriaskeittoa. Se oli enemmän kuin saattoi kuvitella. Jos jotkin sormet ja jokin pää ja jokin ruumis oli aikaansaanut sellaisen keiton joka saa avautumaan silmät totuudelle. Ankeriaat ovat totuuden eläimiä. Ne muistuttavat käärmeitä mutta niillä ei ole kaksihaaraista kieltä. Samana iltana, tai kenties seuraavana, hän ei ollut enää varma, hän puhui asiasta ja toimi niiden tietojen varassa, joita oli silloin saanut. Se ei onnistunut. Kysymys ei ollut uskollisuudesta. Petersen. Pelkkä nimi tuntui pisaroilta otsalla. Kuvitteleeko hän, että me olemme hänestä riippuvaisia, kuvitteleeko hän, että hänen kätensä on meidän otsallamme, kuvitteleeko hän, että me haluaisimme edes koskaa nähdä häntä saati ajatella häntä? Jos taivas yllämme jatkaa tummenemistaan on tämä kaikki pohdinta tietysti mieletöntä. Hän ajatteli, että haluaisi tyttären luokseen kesäkuussa. Ei Gasteiniin, mieluiten jonnekin joka ei olisi niin korkealla ja jossa olisi metsää. Onko Atterseessa metsiä? Ilmapiirin brutalisaatio. On epävarmaa kenen kanssa keskustelemme tulevaisuudessa ja kenen kanssa teemme sovinnon. Hän on niin terve ja iloinen; mies jonka kanssa söin aamiaisen ja jonka kanssa myöhemmin join samppanjaan sekoitettua punaviiniä. Ja illalla istuin Kramerin kanssa, todella aidon uskonnollinen hahmo. Se mitä olemme tehneet on oikein koska toisin emme olisi voineet tehdä. Se on se, mitä olen halunnut ilmaista. Ja vielä, todellinen menestyminen tulee jälkikäteen, sinä ansaitset sen ja minä olen ylpeä siitä. Omien saavutusteni jälkeen sinun saavutuksesi ovat sellaisia joista tunnen mielihyvää. Hyvin vaikea, ei varmastikaan mikään utopia. Ja yhtä etäinen kuin tänä päivänä rationaalinen ihminen voi olla. Hän seisoi huoneen toisella sivulla ja katseli alas. Valo tuli hänen takaansa olevasta ikkunasta. Kaikki mikä on joskus ollut, katoaa. Kaikki mikä on kadonnutta on kadonnutta iäksi. Kaikki mikä syntyy, syntyy aina uudelleen. Kaksi nuorta tutkijaa astui peräkanaa sisään ja hän nyökkäsi heille. He katsoivat häntä, hän kuvitteli tämän, kunnioittavasti, ja toinen heistä otti silmälasinsa pois ja puristi silmänsä hetkeksi tiukasti yhteen. On aina mahdollista, että rikolliset alkavat katua. Heidän valheensa ja rikoksensa tulevat liian raskaaksi taakaksi heille. Kirjoitin Vikolle, mutta hän ei vastannut. Ehkä häntä uhkaillaan ja ehkä hän pelkää. Haluaisin huoneen, josta on näköala merelle, joka on valoisa ja jossa on siisti kylpyhuone. Muuta en tarvitse. Toiveikkaat mielialasi ja sanasi lohduttavat minua ja tekevät minut todella onnelliseksi. Myöhemmin saat pimeytesi jossa nukkua. Me kaikki saamme omamme mukaan. Mutta en tarvitse muuta. Tämä kaikki kuvaa hiljaisuutta. Kaikki joka loittonee sinusta ja sitten palaa takaisin. Jos ajattelet "Helvettiin laskeutumista", voi se johtaa ties minne. Tämä on toisinto siitä. Kuten vahva sopimus, joka ei anna irtautua. Tämä on totta. Olemme saaneet tämän aikaan ja siksi voimme nähdä tämän. Sanokoon Petersen mitä tahansa. Yksi asia on varma, se, että en halua palata, en vaikka voisinkin ja en vaikka tämä kaikki olisi ohi tänä hetkenä
Hän oli laiha, jollakin tavoin kiinalaistyyppinen. Valokuvat ruumiista saapuivat juuri. Lounas oli aidosti kiinnostava; ei hän koskaan aiemmin ollut välittänyt ankeriaskeitosta eikä hän tulisi koskaan välittämäänkään siitä. Mutta noiden noin 90 sekunnin ajan hän kykeni pitämään rasvaisesta, makeasta liemestä ja siinä kelluvista paistetuista lihanpaloista. Kuka sinä olet ja mitä sinä tahdot oli sävy hänen äänessään. Minun täytyy sytyttää savuke tai pyörryn kuvotuksesta, hän sanoi. Väliin hänen silmänsä syttyivät ja hän alkoi saarnata. Melankolinen ja sekava, epäilemättä harhainen mutta ei vielä sillä tavoin että se aiheuttaisi uhkaa muille. Todellisuuden käsittämätön paino vaikuttaa meihin kaikkiin. Se on aivan liian hirviömäinen jotta sitä voisi edes ajatella mahdollisena. Koko Eurooppa tarjottimella, jota pitelee vapisevakätinen ja tyhjäkatseinen vanhus. Ei, kunhan hän vain oli toimistossaan kello kymmeneen mennessä. Sitä ennen hän ei ollut missään. Ei hän kyennyt hävittämään itseään täydellisesti mutta ainakin piiloutumaan. Hyvyys jota ihminen voi harjoittaa toista ihmistä kohtaan. Hän kävi ostamassa itselleen untuvatyynyn, koska entisen tyynyn untuvia oli joka puolella asuntoa vaikka hän olikin koettanut paikata reiän kuukautta aiemmin. Ehkä hän oli käyttänyt vääränlaista lankaa, joka ainoastaan repi kangasta, ehkä hänen tekniikkansa oli ollut väärä siihen tilanteeseen, ehkä hän ei ollut keskittynyt vaan miettinyt aivan muita asioita ja siksi tehnyt kosolti virheitä, ehkä hän ei edes ollut paikannut tyynyä vaan vain kuvitellut paikanneensa sen. Vanhemmat muodostavat aina tähtikuvion, joka vaikuttaa hyvin suuresti tulevaan. Se oli typerästi sanottu ja typerästi ajateltu. Niin voisi sanoa mies, joka samaan hengenvetoon sanoisi hedelmöittävänsä koko maailman. Hän hiljensi itsensä ja katsoi jälkiä. Älä odota, että vaipuisin rinnallesi nyyhkyttämään. Niin sinä sanoit 22 vuotta sitten kun istuit pianon edessä ja olit kääntänyt selkäsi minuun päin. Se oli hyväksi sinulle, mutta et sinä vieläkään ole vanha. Lakkaa käsittämästä minun elämääni suhteessa sinun elämääsi, se ei ole tarpeen, ja käytännöllisesti katsoen mikään ei muuttuisi vaikka sinua ei olisi lainkaan olemassa. Ei hän koskaan karannut vankilasta vain sen vuoksi että olisi päässyt vapauteen. Kuka sinulle muka kertoo, että olen erehtynyt? Hän tarkasteli jälkiä ja kallisti päätään. Hän tunsi syljen kiusallisena virtana suussaan. En minä räätälöi toisten ihmisten kohtaloita ja kärsimyksiä oman mieleni mukaiseksi. En minä ajattele että mikään voitto olisi merkityksellinen. Ei ole voittoa. Me parannumme kuollessamme. Tulee aika, todella toivon niin, jolloin alat varjojen sijaan nähdä ihmisiä ja silloin näet minut. Lumi houkuttelee ihmisiä hiihtämään ja harrastamaan muita talviurheilulajeja. Pakkasessa heidän poskensa muuttuvat punaisiksi ja heidän hiuksiinsa ja muihin pääkarvoihinsa tiivistyvä vesi huurtuu. Heidän hengityksensä muuttuu kiivastahtisemmaksi, he alkavat puhua äänellä, joka muistuttaa enemmän lapsen ääntä. Heidän silmänsä saattavat muuttaa väriään, joskin tuskin havaittavasti. Heidän ihonsa muuttuu kuulaammaksi ja he alkavat tuntea rakkautta, vaikka eivät osaakaan itse nimetä tuota tunnetta millään tavoin. He vain ajattelevat, että kaikki käy hyvin. Viha jää heidän taaksensa samalla tavoin kuin höyryävä hengitys. Heistä tulee uusia ihmisiä. He ovat edelleen syvällä, mutta he ajattelevat että tulevien kuukausien aikana kaikki muuttuu. Hän tarkasteli jälkiä ja käveli toiselle puolelle huonetta. Hän olisi halunnut kuulla jotakin musiikkia, mutta kuuli ainoastaan toisten tutkijoiden satunnaisia sanoja kauempaa asunnosta. Epätavallisen kaunis muodostelma. Hän antoi kuivan ja kuuman päänsä koota kaikenlaisia asioita yhteen
Buduaristinen

lauantaina, tammikuuta 7

Minun täytyy mennä hierottamaan sisäelimiäni
Mitä Friedl-eno tähänkin sanoisi
Sydäntä korventava demokratia
Pääni on täynnä näyteltyjä huolia
Kiitos kirjeestäsi ja leijonasta, vaikka jouduinkin maksamaan tullia ja muita kuluja varmasti yli sen arvon verran
Grand Hotel oli hirttosilmukka
Patologos
Emma Bunton
Sinä et usko suutasi
Ei mitään syödä noin kuumana
Tyyris Tyllerö putosi pitkin portaita ja sai prinsessan vaimokseen
Tylsät ja onnettomat seikkailut
Tarvitsen viileyttä, olen kylmäverinen
Romanttinen + demoninen
Nymphenburg

perjantaina, tammikuuta 6

Hänen loistava, hermostunut nenänsä
Onneton päivä seuraa onnellista ja sitten, viimein, on kaikki loppu
Cockaigne
Ei mittaa eikä harmoniaa vaan pelkkää tuhanten tupajumien tikitystä
Höyläisin lautoja kuin kuningas
Oikeastaan haluaisin vain höylätä lautoja
Onko tämä jokin jumalainen vitsi
Tulevaisuushan ei ole mitään muuta kuin lentokoneiden ujellusta
Ja sinun uljas menneisyytesi
Uljas menneisyyteni hyvä neiti
Kiedoin takkia tiukemmin ympärilleni koska keitto oli mitä oli
Mies joka muistuttaa ruumisarkkua
Sotilaskuormuri
Nyhdin kanoille vesiheinää mutta ne ylenkatsoivat sitä
Hyytelöity kinkkurulla hehkulampun valossa
Minä suostun hengittämään vain omaa ilmaani
Itsepintainen tihku kovertaa minun kalloani
Missä olen taas ryvettänyt taskuliinani
Käytännöllisesti katsoen se oli sirkustemppu
Hän nuolaisi etusormeaan ja sitten pyyhki kulmakarvansa suoriksi
Hänen mieliruokiaan ovat pihvi papujen kanssa, yrttikeitto ja ankerias
Hänen sähköinen korkeutensa
Kuolema on voitto itsestä
Pidän itseäni
Pitää vain tehdä mullasta elävää
Meidän välissämme on puinen aita
Hän hengitti linsseihinsä ja puhdisti niitä raivokkaasti hihallaan
Ja mitä ihmettä minä teen tuolla oluella
Jumalan tähden mitä ihmettä minä teen tällä lautasellisella gulassia
Mitä van Goghin sisällä on
Sano jotakin päivälliseksi
Häntä kutsutaan nokkivaksi haukaksi
Mustalaisparoni
Älä nosta harjaasi minua vastaan paholainen
Hän laastaroi itsensä vakavasti
Suollinen villikukkia
Justin Timberlake kosii tyttöystäväänsä vuorilla, öljy kankaalle, 118 x 178
Mustan samettiverhon takaa soi musiikki
Koristele se hengillä ja kukilla
Tässähän minä olen, kuin tuoreena pakastimesta
Hän oli kuolemassa mutta emme mekään olleet sen viisaampia
Hän oli onnellinen siitä ettei hänen isänsä koskaan ostanut sitä takkia
Siniset sukat joiden varsissa oli valkoisia amerikkatähtiä
Hänen äänensä oli saippuainen
Baal
Heinäpaali
Mutta sitten oopperalaulajat palasivat entiselleen ja katsoivat häntä silmät onnesta kimmeltäen
Hän leikkasi oopperalaulajat kappaleiksi ja he ulvoivat kuin sudet
Hän lauloi ensin muutamia säkeitä virheettömästi ja kauniisti ja sitten alkoi yskiä ja takellella ja pyyteli anteeksi ja sanoi että se johtui vain takista jota hänen isänsä ei ollut koskaan suostunut ostamaan hänelle
Eihän taidetta ole vielä olemassa
Niin kuin se olisi ollut pieni rapu
Kun kiipeää puun latvaan ja heiluu siellä voi tuntea olevansa okei
Kultani ei tämä maailma ole keksitie
Horsmakannel
Pulmusparvi Mustakalliolta
Linnustaja
Taistotamineissa

keskiviikkona, tammikuuta 4

Surkeasti menehtynyt
Parhaimmat kastikemuistoni
Hänelle on annettu jumala joka ei ole Jumala
Alku on aina myöhäisempi keksintö
Jumalalla ei ole mitään tekemistä luonnon kanssa
Usko leijuu meidän ympärillämme
He jotka eivät ole mitään
Luonnon ja hengen avioliitto
Luonnon vaate
Lahjakas koketti
Nicht-ich
Jokaisen siemen
Olen ollut kulkuri siitä lähtien kun ensimmäistä kertaa näin sinut
Antakaa minun kaivaa rauhassa maata
Viimeiset ihmisvalitukset
Hapansieninaama
Kimmeltävä trumpettikultasädekehä
Eikö se olisi hyveellistä
Miksi muotokuvissa ei aina kuvata ihmistä sellaisena
Muotokuva taiteilijasta vanhana sieninaamana
Myrkytysklinikka
Puusepät jotka heiluttelevat poriaan
Kuin hän olisi taintunut ja vaipunut kiville
Kerjäläisen baari
Pitkäviiksinen erakko
Piteli sormissaan vanhanaikaista ruisviskilasia
Luotettava loisto
Ja pisti poskeensa savuluumun toisensa jälkeen
Hän harjasi jalkojaan
Hän esitti syyllisyydentuntoista
Otin hattuni pois ja itkin kuin lintu
Kiiltäväkaljuinen mies joka tuijottaa tanssisaliin
Nahkainen hormi
Kuoliaaksi kaatuneen upea
Kiehuva rumpu
Zgrgns
Liian hienoa edes kammattavaksi
Tai koettaa kuinka terävä puukko on
Mutta sitä täytyy hieroa sormiensa välissä niin kuin suolaa
Autistidervissi
Nuori paksumustahiuksinen mies
Rikkaan perheen mausoleumin kokoinen
Haarat levällään, käsi lanteilla
En ole koskaan oikein tiennyt hänen nimeään
Oluen ja kebapin tuoksu
Silitä housusi ja kiilloita kenkäsi
Skorpioni nousee
Melankolinen hymy on täydellisen onnen heijastus
Perunat muuttivat hänet
Hyvästi nyt, tässä minä en asu
Pieni mustalaistyttö linnunradan muodossa
Ja niin kaikki mitä näen liikkuu ylös ja alas
Julma yllättyneisyys
Kulkurintuli
Kutsun sitä purppurasukkaonnettomuudeksi
Unohtakaa minut puoleksi minuutiksi
Lähden mikrobioottiseen laboratoriooni
Hänen linssinsä kimmelsivät auringossa kuin kaksi tuhkakuppia
Seisoo koroillaan
Niin kuin vanha kolikkokyyhky
Rituaalituli
Terveydeksi katso minua silmiin
Hänen lakanamainen varjonsa
Ei vaan se johtuu hänen pisamistaan
Mutta sekin varmasti johtuu auringonpilkuista
Jotakin tärkeää josta olla vaiti
Niin kuin vaimo joka kasvaa valtavan kokoiseksi
Päärynäpuu on kaunista
En ymmärtänyt että se ei tarkoita
Enkä minä ymmärtänyt mitä se tarkoittaa
Ja kun hän tupakoi ei hän koskaan polttanut savuketta loppuun
Punastunut onnesta
Hän oli ihastuttava
Purjehdusleirillä oli tyttö jonka silmät olivat eriväriset
Tuskin havaittava pieni sininen läikkä toisessa silmässä
Nuo sen kaniininsilmät
Rakastua seitsemälläsadannella vilkaisulla
Hän tuijotti likaista lattiaa
Punaiset pihvit poskillaan
Apokalyptinen ateria
Sultsinakieli
Sellainen helvetin kuttaperkkahymy
Kuusisataa krkonolaista lehmää
Siihen ei tarvita hammasta vaan leukaa
Hengitä äläkä romahda
Ovet liittyvät kattoihin
Katsoa tulen heijastuksia katosta
Kaksi huutavaa sekopäätä
Tunnustuksensa jälkeen hän rakastuu
Ehkä tähän pitäisi sekoittaa vähän smetanaa
Ja hän näytti italialaiselta jalkapalloilijalta
Tahdon vain sanoa että hänellä oli pitkät jalot sormet
Pitele kynttilää niin voit tämän kaiken uskoa
Anele sitä suutarilta
Riivattu kauris
Hän oli hiukan koiramainen
Vaalea ja paksu ja aaltoileva
Kaunis teurastajanainen
150 grammaa lämmintä lihamureketta
Aja huokauksesi
Silloin hiukseni olivat vielä aivan vaaleat, nyt ne ovat kastanjanruskeat
Minä leikkasin lapsena tuolin takana hiuksiani ja sanoin sitten äidilleni: aivan oikeaa kultaa
Aivan kuten jotkut kärsivät suuria sielullisia tuskia kun heidän hiuksiaan leikataan
Minun täytyy ravistella hermojani
Surullinen pikku gigolo älä muistele nuoruuttasi
Minä tiedän varman keinon puijata itseään
Hän antaa anteeksi vaikka pesetkin kaiken
Kuulakana
Muodostivat piirin haudan ympärille
Pidän sinkkiämpäreistä
Kuvittelee potkaisevansa täynnä olevan vesisangon kumoon
Aura corona borealis
Älä varasta hiiliä senkin peto
Ovatko nämä jotakin turkkilaisia vuohia
Leikkasin kokemukseltani kurkun
Lumimyrsky hänen kohdussaan
Aivan kuin yrittäisi puhdistaa peiliä sanomalehdellä
Joko katoat tai sitten olet katoamatta
Toiset katoavat moninkertaisesti samaan aikaan enkä siedä sellaisia ihmisiä
Toiset katoavat moninkertaisesti
Lapsi katosi yksinkertaisesti
Hän lisäsi puita ja ryntäsi sitten ulos
Koko ruispellon kokoinen tuli
Pieni tulisija ja pieni tuli
Haudassa minun vereni alkaa kiehumaan
Aurinko paistaa tuhansille lapsille jotka ovat pukeutuneet farkkuihin
Toisinaan hakkaan puukolla tätä tuolia
Atomikirjoituskone
Perverssi sotku
Koska hänen ruokansa oli aina palanutta
Hänen sydämensä juuret ovat vauroituneet
Pojat purppuraisissa neuleissaan
Usein näin lentopallon lentävän ilman halki
Jatkuvan saavuttamisen tikarit
Tarvitsen kellarin
Jalosydäminen mies ei ole sopiva
Kolminaamainen maailma
Minun täytyy työntää itseni rauta-aidan lävitse
Kuka kirjoittaa teloittajalleen rakkauskirjeen
Mustana kuin hiilipaperi
Kaikki valittavat ja itkevät
Mutta kun hän tuli tänne hän hyppäsi ulos ikkunasta
Elävä loppu
Sinähän olet putkimies ja kuka voisi olla parempi kuin putkimies
Hyvä, nyt uskon sinua
Kaksikymmentä mustalaista toisella puolella, kaksikymmentä toisella
Syö nuo vahanuket
Kaikilla täytyy olla se paikka mihin kuuluu

tiistaina, tammikuuta 3

Minä olen sotilas, te olette loukanneet minua
Tiedämme nyt että keppi johtaa johonkin
Hän on melko alaston
Tahtoisin mieluusti olla moottorisaha
Tässä on sinulle maitohapposäilötty rapu
Hänen sijansa ovat peittyneet kuplivaan kermaan
Kuolemanvirkeys
Tämä on oppitunti todelle itselleen
Virtuoositon
Hän on kaunis kuin kylpyhuone
Aivoliitto
Vasenkätinen avioliitto
Hän tunnusti mustimmat syntinsä ja oli taas liljanvalkoinen
Loukkaat kellaria, sinut suljetaan kellariin
Aivan kuin olisi kumartunut tirkistelemään avaimenreiästä
Ja hyeenat nukkuvat hänen kanssaan
Ja skorpionit ja etanat nukkuvat hänen kanssaan
Kohtalo nukkuu hänen kanssaan
Hän ei saa ratsastaa edes pikajunalla
Liha kellumassa sen ympärillä hitaasti
Sängyssäni makaa lihava hevonen
Soittamassa sähköbanjoa
Äläkä tällä kertaa sytytä takkiasi tuleen
Olen viettänyt päivän nyökkäillen itselleni
Hän työnsi kämmeneensä tusinan neuloja
Hyeenan puhtaus
Kaksi toisiinsa kietoutunutta kalaa joiden suusta purskuu vettä
Uusi räjähdys ja uusi maidonvaalea pilvi
No oletko teroittanut hampaasi
Hiljainen sumu
Tuollainen vulkaaninen nenä
Antakaa ruokaa kuolleille
Tuokaa minulle nahkani
Kävellessään yskijät
Mitään ei hänen puvustaan puuttunut
Tien täytyy lakata olemasta tie
Kohosin vahingossa ilmaan
Päähäntäiset
Ei tässä ole muuta kuin pää ja häntä
Olen galvanisointu
Sinun sylkesihän täyttää tämän huoneen
Täydellinen suunnattomuus
Hän oli kuminvalaja
Päivät ovat satulan muotoisia
Pidän hänestä koska hän ei ole harvinainen
Haisevat hainevät
Kronologisuus on perverssiä
Todellinen hyve; hattu
Lehmien koulukunta
Elämänne, epäpyhänne
Katselin ihmisiä, heidän ruumiinjäsenensä eivät hohtaneet valoa
Auto noista kaikista elottomista kappaleista
Tarvitsen sitä paitsi silmikon
Tarvitsisin tänne muutaman valonheittimen, seitsemän olisi hyvä
Saksalainen vaateparsi
Varpustenpuolittaja
Sänkyyn sopivat värit: maidonvalkoinen ja kirsikanpunainen
Mikä tekee sydämestäni männyn
Virratkoot hyveet suonissani
Hakkaa aivojaan päivät pitkät
Hän joka pitää härästä mutta ei pidä minusta
Ostakaa minulta luita, hyviä luita
Hatun elämä
Hän itkee puolukoita
Puolukat ovat niin yksinäisiä
Ei kannata antaa toisten nähdä kun levitoit
Nälkäisesti ravittu
Nyt se on vatsansa syönyt täyteen kolikoita, nyt sen voi ohittaa
Vastakkainen kolikko
Naapuri leikkaa huonettaan halki
Minähän olen jäänyt kiinni meripihkaan
Pakeneminen lienee harkinnan arvoista
Se tulee enemmänkin maksasta
Syntymä on peruttu
Se oli vain jokin silmäpuoli flaamilainen
Nuo piikikkäät oksat tulevat ikkunan lävitse
Hän haistaa sinut
Pääni on miilu
Keskitalven verijuhla
He viettävät synninpäivää
Mikä pirun ruutitorni tämä on
Korvani ovat palkeenkielillä
Väisty kreivittäreni minun täytyy harjoitella pituushyppyä
Kuin olisimme etanoita ja kiinnittyisimme toisiimme koko tahmean vartemme pituudelta
Ei rukoilijan kieliä leikata
Nunna nunna nunna, muumio muumio muumio
Kuin olisin ollut öljylampun sydän jota väännän pienemmälle
Siinä mikä ei aina ole ollut päivä
Silmieni valo joka ei aina ole
Ei siellä ole päivää eikä yötä
Kun me nautimme mustista kengistä ja untuvatyynyistä
Siirtykäämme tänne, kukkasin koristeltuun biedermeiersalonkiin
Tänään kreivitär tulee vieraisille, täytyy siivota hiukan
Minun täytyy koputella itseäni että löytäisin onton kohdan
Joka askelella sapeli vain kalahtelj
Ompele se itselläsi
Murtunut ja hymyilevä, puhelias
Hetken aikaa hän katseli kaikkea vihastuneen vieraan silmin
Piilottelin halkoja viittani alla
Jumalan paikka, safiirinsininen valo
Teen tästä kaikesta lientä
Hän joka sinut maistaa kyllä ymmärtää
Ja Hän odottaa että sinä heräät ja herätät Hänet
Sinussa Hän nukkuu
Hiljaisuus jota oleminen sekoittaa
Milloin tulit vieraaksi noille äänille
Minun on suudeltava näitä seiniä koska ne tuoksuvat niin hyvältä
Paholaisenhaistaja
Älä puhu kykenemättömästi
Meillä on Kristuksen mieli
Tämä Mandoyin mikä hän on
Hänen henkensä etsiytyy Hänen syvyyksiinsä
Kopuliiniöljyä pirskottele
Sianlahtipenkki
Missä on kruunuin ja missä on Volga jonka piti hakea minut
Tuo Lithon joki jonka vesi on hapanta
Ikäänkuin minua ei olisi mailla halmeilla
Kelataanpa tätä hukan
Huoneet puolimypyrässä louhoksen pohjalla sinisen lammen ympärillä
Jatkoin kulkuani takki rehvakkaasti auki vaikka satoi
Pääni sisäinen äänenvaimennus riitttää
Masiaxu-intiaani
Katselin pyitä siinä uskossa että olin juuri kuollut
Tähti jolla ei voi olla nimeä
Tämähän on kuin Nosferatun päälaki joka on peitetty knöödeliviipaleella
Äärirauta
Käteni on äänirauta
Mikä voittaa piiskan läjähdyksen
Tämä on epäaidosti kiinnostavaa
Sitten pääsin pussista aukiolle
Tässä on sinulle lahjaksi kaksi valmiiksi avattua ja suolistettua antilooppia
Kenraalin sapeli tanassa tämä kaunis tanssityttö
Mausta itsesi paremmin
Ääretön uima-allas
Tänään kiitin British Airwaysia siitä, että heidän tarjoiluvaunuistaan löytyi karpalomehua, kaadoin sen päälleni ja katselin kuinka kaikki muuttui kauniimmaksi ja jumalallisemmaksi
On torstai ja pörssimiehet tulossa
Tuokaa minulle vasikkaliemi
Puhdasverinen mutta laulaa kuin luopio
Kamiinassa liekki kehää hiljaa ja savu työnteleiksee ulos piipusta
Tissinmutkat
Ikään kuin maailma olisi vanhoissa rauhallisissa uomissaan
Voisin alkaa balsamoida itseäni
Minun sisäinen kanalani
Mikä helvetin hyeena sinulla on kasvojesi ympärillä
Asettakaa minut halsteriin
Koetan rypistää otsaani niin että saisin siihen jalot juonteet
Tänään täytyy mennä ionihoitoon
Paukuta kylkeäsi nymfi ja soi
Minut on tehty hyvin oksaisesta puusta
Tänään palasin soitintehtaalta ja kaikki oli muuttunut
Onko tämä jotakin romanttista liioittelua
He olivat niin ylenkatseisia että heidän silmänsä pyörivät jatkuvasti ympyrää
Tänään kävelin ympäriinsä aamulla ja näin pelkästään ylenkatseisia ihmisiä
Tässä on otsani ota vasara ja hakkaa siihen kolman tuuman nauloja
Missä kotikontuni lie
Enkä enää löytänyt päätä
Tämä on todellinen tiheikkö
Heittäydyin jonkin aitapaalua muistuttavan kohdalle ja syleilin paalua mutta ei se ollutkaan mikään aitapaalu
Haetaan vain provikat pois kuleksimasta
Minähän nukun havujen päällä
Joku on pensselöinyt minut yltä päältä sellakalla
Heti herättyäni läjäytin piiskalla ilmaan ja hihkaisin
Sellaisilla hevosilla on kauniit silmät jotka työskentelevät maan alla
Molemmat lemusivat kuin kasa tervaksia
Minun pitänee ryhtyä Strindbergiksi
Sinähän olet mielistynyt minuun kuin alttaritaulussa
Mustat silmät miksi itkette
Kunniansuojeluvirasto
No niin katso nyt heitä tuolla pörssissä he ovat leikkisiä ja hyväntuulisia kuin koiranpenikat
Ruskeat pisamat ja vihreät silmät
Missä hän makasi nyljettävänä valkoisista sukistaan
Saippuaa ja lisää saippuaa hän kiljui
Olen huuhtounut puroon ja rajan ylitse
Helvetin tekohammastehtailija
Kohtelias ja kunnioittava sakraalisuus
Neljäkymmentä huonetta ja jokaisessa huoneessa neljäkymmentä poikaa
Sydämeni lyönti on hidastunut
Palvelen Abessinian keisarin koiraa
Tuulesssa heiluvan portin rasvaamattomat saranat
Valhallan taruston luvatut ympäristövaikutukset
Hän muistutti musikaalista resonanssikuusta
Maiseman komea limppu
Tänään on ruokana pyytä jonka kala on syönyt
Alan kirjoittaa pelkkiä ruokalistoja
Kenraaali heittää punavuorellisen manttelin olalleen ja katsoo minua ja sitten pitkin joen alati liikkuvaa pintaa, tämä aamu
Naisten joukossa oli varmasti jotakin Karpaattien hologrammeja
Ihmisjalostamon vanha työntekijä
Tehtävänään suru ja pelko
Riivattu poikarukka, päivät pitkät hakkaa nauloja lattiaan
Ruskista antilooppi senkin paholainen
Häviämisen häviäminen
Tullessaan kellarista hän vaipui sängylleen ja huusi
Voithan aina jäniksen tavoin juosta hänen peräänsä
Hän pani metsästyslakin päähänsä
Missä kaikki henget ovat
Ei, menin vain kananlihalle, jonkun on täytynyt kävellä haudallani
Valaistu risti, 15 hevosvaljakkoa
Tarvitsen 39 mehiläisvahakynttilää
Sido tämä naru aivojesi ympärille niin eiköhän se siitä
Pieni tyttö jolla oli punainen smokki ja olkihattu
Pappi kaivoi kaapunsa alta lapion
Hän osoitti huuliharpullaan äänettömyyteen
Kylmäluinen muusikko
Sukeltaminen, ratsastaminen, voimistelu

maanantaina, tammikuuta 2

Kuulkaa, yritän toipua sydänkohtauksesta, mitä te minusta kuvittelette
Hevosen saa tuoda näin pitkälle sisälle taloon
He ovat saaneet minut kiinni hän valitti
Missä täällä on se skalpellikauppa
Patologin valinta
Kultainen neulanenä hänellä on
Nuo ovat torakoita, niiden olemassaolo riippuu sinun olemassaolostasi sanoin tänään pojalleni
Kuin tonneittain perunoita vyörymässä kellariin peltistä ränniä pitkin
Arkkipiispojen moottoripyöräajot
Tee minulle moottoripyörän valo
Siellä minä näen yhden monena ja siksi sitä rakastankin
Unohduin hautajaisista
Törmäsin lypsämättömien lehmien laumaan
Pellavablues
Jumalani, millainen leipä, jos nainen olisi leipä se olisi tällainen leipä
Tämänpäiväisiä sattumuksia: putosin jyrkänteeltä, takkini syttyi palamaan, seurassani ollut naishenkilö muuttui vedeksi, ennen jalkapallo-ottelua poltin savukkeella sormeeni, pankkivirkailija yritti hyökätä minua vastaan magian keinoin, löysin povitaskustani pienen käärmeen, oksensin nauloja, söin kaalia
Istuin siinä niin kuin pala hiilipaperia
Tuokaa luokseni kattilallinen kalaa
Nimeni on Uhraus ja olen tehnyt itselleni huoneen tyhjistä bensiinikanistereista
Mitä vehnäpeltopelehtimistä tämä on
Miksi autossa istuvat näyttävät aina siltä kuin istuisivat kylpyammeessa
Ehkä minun täytyy ryhtyä metsäläiseksi
Menen lämmittämään käsiäni tuonne lumimyrskyyn
Ja lopulta kuitenkin alennun piilottamaan rahaa kenkieni pohjallisten alle
Tähti ilman nimeä
Ota tästä kynttelikkö ja iske se päähäsi
Mistä helvetistä saan kittiä
Henkilö on sellainen hahmo joka kuvittelee tehneensä jotakin
Olenko varma että en ole piileskellyt joessa koko aikaa
Kuinka minä koskaan saan tiskatuksi tuollaisten gangstereiden kanssa
Hän silitteli kaljua päätään ja toisteli mahdotonta, mahdotonta
Kerran kävellessäni metsän lävitse tapasin tytön
Pankkivirkailijoilla on enkelimäiset silmät
Katselin hevosen silmiä ja vettä
Äitini ompeli minulle punaisen samettitakin