Alakuloinen, erakkoelämään taipuvainen vanhus jolla ei ollut mitään pelättävää
posted by Juhana Vähänen at keskiviikkona, syyskuuta 30, 2015
keskiviikkona, syyskuuta 30
Previous Posts
- Maltittomanan kannustaa ratsuaan
- Toisinaan minun täytyy kumarrella autoille
- Vaeltaa niin kuin korvavaha
- Syvämietteinen kuin suo johon traktori upposi
- Toisaalta he kyllä palvoivat sähköpaimenta
- Hänen nimensä oli Kukkula
- Haparoitsimme sieniä niin kuin sokiat
- Laskelmieni ja mittauksieni mukaan oikea korvaleht...
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home